perjantai 21. helmikuuta 2014

parturivinkkejä!



Kaikki vinkit vastaanotetaan koskien kaksi ja puoli vuotiaan tukan leikkuuta! Millähän ilveellä saisin suostuteltua rakkaan lapseni parturin penkkiin, kun kotonakaan siitä ei tule mitään? Ei auta tässä tapauksessa lahjonta Kaapo-maratonilla, ei suklaapatukalla, ei millään… Isänsä tukan leikkuuta kyllä katselee mielenkiinnolla, mutta kipaisee samantien karkuun kun katsahdankaan sinne päin. Tietää  jo varmaan mitä olen seuraavaksi ehdottamassa. Joten ainoa saksimismenetelmä satunnaisesti onnistuu hänen leikkiessään lavuaarissa ja minun vaivihkaa naksien sieltä täältä huomaamattomasti. Ja arvatkaa vaan sitä karjuntaa ja hosumista jos jään kiinni itse teosta?!
Ennakkoluuloinen asenne vaivaa monessakin asiassa, mutta melko usein karisee kun huomaa ettei joku ruoka olekaa pahaa jos sitä maistaa eikä hampaiden peseminen satu ja se on loppupeleissä ihan kivaa kun sen aloittaa. Mutta että siihen asti päästään vie se paljon aikaa, suostuttelua ja pitkää pinnaa. Ja tämä hiustenleikkuuseen suostuttelu ei nyt millään ota tuulta alleen.
Kaiken lisäksi olen vielä siinä uskossa, että mitä useammin hiusta leikkaa, sen vahvempana ja paksumpana se kasvaa takaisin. Eihän tuo vielä ole vielä mikään reuhka ole, mutta kaipaa siistimistä. En ole vielä menettänyt toivoa parturireissusta, mutta pelkäänpä että pahimmassa tapauksessa saan odottaa vielä muutaman vuoden parturointikeissiä.


Minkä ikäisenä olette käyttäneet lastanne parturissa/kampaajalla? Ja millä suostuttelumetodeilla?




7 kommenttia:

  1. Meillä on poikaa viety parturiin puolitoistavuotiaasta alkaen. Kyllähän se aluksi kovastikin jännitti, mutta veikkaan, että tukan leikkaaminen onnistui siellä kuitenkin paremmin kuin kotiympyröissä.

    Varsinaista suostuttelua en muista käyttäneeni, mutta ensin tehtiin monta kertaa niin, että itse istuin tuoliin ja otin pojan syliin, nyttemmin istuu parturituolissa jo itsekseen sellaisella auton korokkeella, joka kuuluu kyseisen parturin tarvikkeistoon :) Ihan hyvin on mennyt, vaikka ennakkoluuloa löytyy myös täällä enemmän kuin tarpeeksi.
    Toki parturilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja rauhallisia otteita. Puolisen tuntia sitä tukkaa joka kerta saksitaan ja aluksi tietysti oli vaikea puolitoistavuotiaan pitää päätä paikoillaan ja muutenkin olla liikkumatta niin pitkään.

    Eihän nämä konstit tietenkään varmaan kaikkiin päde, mutta meillä on toiminut ja suosittelen!

    P.s. Oon itsekin aloitellut blogia meidän touhuista osoitteessa http://leikkisa.blogspot.fi/ ;)

    VastaaPoista
  2. Meillä kuopuksen kanssa auttoi, että sai istua koko ajan äidin sylissä ja räpeltää ipadia. Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  3. Meillä leikitään parturia, koko homma aloitetaan isolla show:lla poika saa istua pytyllä ja saa viitan harteille jne. Joskus on myös leikattu suihkussa, niin että poika istuu vesiputouksessa korokejakkaralla. Joissain kampaamoissa on niitä rallipenkkejä lapsille, voisiko sellainen auttaa?

    VastaaPoista
  4. Meillä käytiin pojan kanssa parturissa ekan kerran, kun oli noin tasan 1v (nyt vajaa 4v). Hiukset kasvoivat erityisesti edestä niin nopeasti ja tuuheana, ettei vaihtoehtoja ollut. Yritin kerran leikellä itse, muttei siitä oikein mitään tullut. Pienen hiustupon sain leikattua, kun oli etutukka jo silmillä. Parturissa ei mitään ongelmaa. Kyllä se sen verran jännitti, että pysyi täysin paikallaan eikä liikkunut mihinkään. Varmasti käyttäytyvät aivan erilailla vieraassa ympäristössä. Sittemmin meillä on käyty aina kolmen kuukauden välein. Pakko onkin, kun sen verran nopeasti kasvaa. Sitä paitsi mä haluan, että hiuksissa on kunnon muoto, ei mitään siiliksi kynittyä. Sellaista olis edes mun turha kotona yrittää.
    Kaikki ei kuitenkaan ole lapsesta kiinni, vaan parturin henkilöllä on suuri vaikutus keikan onnistumiseen. Osa on ollut sellaisia, että ovat tuskin uskaltaneet koskea hiuksiin, saati sitten sanoa lapselle jotakin, vaikka aikuisten kanssa varmaan hyviä ovatkin. Kun löytyi hyvä, joka juttelee lapselle ja pyytää katsomaan eteenpäin, jos pää kääntyilee, niin nyt käymme aina samalla henkilöllä. Ja tosi innoissaan sinne on menty lähes alusta asti. Parasta on, kun lopuksi saa muumitikkarin :)

    VastaaPoista
  5. Me käytiin just kun poika oli 1,5 -vuotias ja katteli tyytyväisenä parturituolissa pingua. Kotona en oo koittanut leikata. Tytön kohdalla ei vieläkään ole leikattu kuin kerran (leikkasin latvat naks poikki kun istui hänkin kattomassa piirrettyjä). Ikää hällä siis jo kolme vee eikä ole kuin kerran leikattu.

    VastaaPoista
  6. Tyttö 2,5 v, ei tulisi kuuloonkaan mennä kampaajalle vielä ;) Vaikka syytä ehkä olisi. Onneksi on Tangle Teeserit ;) Niin ja poika reilun vuoden ja häneltä uskaltaisinkin jo ehkä napsia lookkia.... Tosin hiukset ei roiku silmillä vaan pystyssä ;))



    Ihana poika siellä ja niin komea ;)

    VastaaPoista
  7. Leikkaan itse tukan meidän 2,5 vuotiaalta. Koneella tosin ajelen. Ekan kerran leikkasin reilun puolentoista vuoden iässä.
    Alkuun hän kovasti vastusteli tukan ajelua ja alkoi huuta "ei,ei,ei" heti kun kone alkoi hurista.
    Ajeltiin ensin isin tukka ja poika sai kokeilla ajaa isin tukkaa. Sitten hän sai kokeilla konetta omaankin tukkaan. Äitinkin tukkaa sai ajaa, tosin kone ei ollut silloin päällä. :) Sit sovittiin että muumikeksit palkinnoksi sitten kun on tukka leikattu. Ensimmäinen kerta oli vaikein. Sitten vaan kauheasti kehuttiin että onpa hieno uusi tukka. Joka kerta se helpottui siitä ja nykyään hän jopa itse ehdottaa välillä että ajeltaiskos hänen tukka. Ottaa itse pienen lasten seisomakorokkeen esille ja kiipeää sen päälle seisomaan että äidin on helpompi ajella tukka eikä tartte olla ihan kumarassa. Mutta ollaan tosiaan keksitty kaikkea että erikoiskorokkeella saa olla vaan se kenen tukkaa leikataan ja kaikkea muuta mukamas hienoa juttua koitettu sisällyttää siihen tukanleikkuuseen.
    Tsemppiä teille. Löydätte varmasti jonkin keinon mikä teillä toimii.

    -Tintti-

    VastaaPoista

Kommentoi ihmeessä jotain!