Tänään alkoi monessa Helsingin kaupungin puistossa ilmaiset puistoruokailut, sekä lähipuistossamme vietettiin kesän aloitus karkeloita henkilökunnan toimesta. Viikon teemaksi oli valittu musiikki, joten lapset saivat koko aamupäivän leikkiä, tanssia ja laulaa musiikin tahdissa. Ei siis ollut ihme että viihdyimme Valon kanssa koko aamupäivän helteisessä säässä ulkona.
Meidän lähipuisto on tullut molemmille, mulle ja Valolle todella tärkeäksi, siellä olen tutustunut paljon uusiin ihmisiin ja Valo on saanut paljon kavereita nuoresta iästään huolimatta. Hiekkalaatikon reunalla vaihdetaan edelispäivän kuulumiset ja tutuimpien äitien kanssa avaudutaan henkilökohtaisemmistakin asioista kuin pyykkivuorista ja itkupotkuraivareista. Viihtyvyyteen on erityisesti vaikuttanut myös positiivinen henkilökunta joista jokainen on erilainen, mutta yhtä valloittavia kaikki. He jaksavat järjestää teemapäiviä, lapsille aktiviteettiä päivästä toiseen, äideille hemmottelua ja muistavat kaikkien lapsien nimet ..ja melkein kaikkien meidän äitienkin.
Koska puistotäti on juossut sinua halaamaan aamu kymmeneltä kun kurvaat vaunujen kanssa hiekkalaatikolle rättiväsyneenä huonosti nukutun yön jälkeen? Minua aika monesti talven aikana, ja tämä todistaa meidän puistotätien erityisyyden! Olette ihan huippuja!
Nyt kohta kaksi vuotta olen saanut viettää elämäni parasta aikaa olemalla kotona lapseni kanssa, enkä millään haluisi ajatella sen mahdollisesti päättyvän syksyllä... Olen nauttinut ja ollut kiitollinen jokaisesta päivästä. Paljon ollaan Valon kanssa menty ja puuhattu, ympäriämpäri ja kumpikin on kyllä ollut tyytyväisiä näin! Elämä on kuitenkin muutoksia täynnä, enkä millään usko etteikö tuo ihana, rakas pieni seuramies tykkäisi myös päivisin puuhailla päiväkodissa. Katsotaan siis mitä syksy tuo tullessaan, mutta ensin eletään tämä kesä täysillä ja puistoillaan!
Mahtavaa viikkoa kaikille ja nautitaan tästä!
