Team Kirppis!

Tsiis, että oli jengiä raahautunut Dallapénpuistoon kirppistelemään eilen! Me mammat, team kirppis eli mä ja Minttu hurautettiin paikalle tyypillisesti just 14:00 , joten kaikki parhaat myyntimestat oli jo täytetty. Tyydyttiin siis pystyttämään rojumme laatoitetulle alueelle jossa saimme huokailla toispuolen kuhinaa ja taistella lentomuurahaisia vastaan.
Pieni sadekuurokaan ei haitannut, sillä ihan parasta oli kuitenkin seura, tunnelma, tutut ja tuntemattomat tyypit, kuulumisten vaihdot ja se että edes jotkut tavarat löysivät uudet omistajat. Eikä myyntipaikka maksa mitään, joten kaikki on plussaa mikä menee kaupaksi.

Team kirppis kuitenkin päätti olla sinnikäs ja yrittää uudestaan elokuussa 30.8, sama aika ja paikka, mutta paremmalla myyntipaikalla!

Miiu: mekko Urban Outfitters, leggarit Selected femme, sandaalit random, Frida Kahlo -laukku Lontoo, korvikset omatekemät
Valo: pipo ja body Mini Rodini

Huomenna torstaina Kallion puistokirppis kutsuu!

Nyt on suurin osa kamoista kerätty pussukoihin ja nyssäköihin ja jos sää näyttää lupaavalta iltapäivällä, niin meitsinkin löytää puistokirppistelemästä Dallapén puistosta huomenna 14-19!
Ukkelinkin sain tsekkaamaan kaapit, joten kivoja ruutu- ja bändipaitojakin löytyy viltilta tai rekistä!

Tulkaahan toverit morjenstamaan jos eksytte huudeille!

Mukavan erilainen viikko pitkästä aikaa

 

Tässä muutama fiiliskuva tältä viikolta.
Maanantaina miehelläni alkoi kuukauden kesäloma ja aloitimme sen super rennoissa merkeissä..
Aamulla tuli citydealin ikkunanpesu käytettyä ja minä riensin rentoutumaan Relaxi hierojille hot stone-hierontaan. Ollaan lounastettu ulkona tällä viikolla melkein joka päivä, mikä ei todellakaan ole ollut mun laiharille hyväksi, mutta en jaksa nipottaa nyt joten antaa mennä vaan ja syksyllä sitten taas skarpataan ja karpataan.
Tiistaina koin epäonnisen kampaajareissun, kun hiukseni leikattiin aivan liian lyhyiksi ja otsis päin peetä, kampaaja totesi vain, kommentoituani että tuli liian lyhyt, "vaikeeta sitä pituutta on lisää enää saada". No AIJAA?! Masistelin pari päivää, mutta perjantain tiedossa olevat treffit sai hymyn nousemaan korviin.
Torstaina käväistiin Linnanmäellä ja Valo pääsi ihmettelemään muutamaan laitteeseenkin vauva hupi-tarrallaan. Uusi ja pidempi reissu sinne tehdään ensi kuussa, sillä Vekkulaan on pakko päästä.

Ennen Valoa kävimme jo säännöllisen epäsäännöllisesti treffeillä ja keikoilla ja sama systeemi on jatkunut vaikka vauva onkin tullut kuvioihin. Valolla on paljon rakkaita ja tärkeitä ihmisiä ympärillä joihin luotamme ja musta on rikkaus kun pieni ihminen saa virikkeitä muualtakin kuin kotoota ja luottaa muihinkin ihmisiin kuin isiin ja äitiin. Eri paikoissa on eri lelut ja eri tavat, eikä kaikkea tarvitse tehdä juuri niin kuin kotona. Ja kyllä se ikävä sitten taas palkitaan sillä kun päästään taas sylittelemään, halimaan ja pusimaan pienen erossaolon jälkeen.

No, niistä treffeistä sitten.. Ensin päivällistä pienessä italialaisessa pizzeriassa Pompeissa, Krunikassa, siitä Kauppatorilta lautalla Suomenlinnaan katsomaan kesäteatteria jossa tänä kesänä pyörii huikea Peter Pan.
Ensimmäinen kertamme Suomenlinnan kesäteatterissa ei todellakaan tuottanut pettymystä ja pääosassa esiintynyt Riku Nieminen alias munamies kyllä loisti roolisuorituksellaan. Ehdottomasti näkemisen arvoinen!
Rakastan kesäteattereita, ja tavoitteena on vähintään pari kertaa kesässä käydä katsomassa joku esitys. Niissä on aivan omanlaisensa tunnelma ja saa aina jännätä millaisen sään se pukkaa juuri sille esityspäivälle, kun liput on ostettu jo hyvällä tsägällä kuukausia aiemmin.
Teatterin jälkeen ilta jatkui ystävien ja ihanan pikkusiskon seurassa terassilla ja keikalla Lepakkomiehessä.

Tänään vietetään perhepäivää ja huomenna on jo arkeenpaluu, vaikka onkin sunnuntai.

Aurinkoista viikonloppua!

Porvoosta löytyi ihan jotain pientä ja kivaa.

Valo rakastaa Maisa -kirjoja, sarjoja ja leluja, joten Riimikosta löytyi söpö Maisa pehmolelu josta on tullut jo muutamassa päivässä tosi tärkeä. Tein Villervallalle muutama viikko sitten pienen ale-tilauksen jossa oli tätä samaa kuosia paita ja pöksyt kun tämä viltti, mutta vilttiä en nettikaupasta bongannut. Onneksi se vähän niin kuin "käveli" vastaan Porvoossa ja sopii täydellisesti bugiksiimme.
Skafferi ei taaskaan tuottanut pettymystä laajalla valikoimallaan mm. mausteita, öljyjä, kahvia, kastikkeita, makeisia ja muita suussa sulavia herkkuja. Ja mukavaa oli huomata että kauppa on laajentanut tilojaan viime vuodesta.
Loistava tuote muuten tuo valkosuklaa&sitruuna "voi", sopii älyttömän hyvin vanilja jäätelön tai mansikoiden seuraksi ja paikan päällä on muitakin erikoisuuksia, joita on ihana viedä pienissä purkeissa ja purnukoissa vaikka lahjaksi. En itse ainakaan voi vastustaa moisia!

Lauantairetki Porvooseen

 

Joka kesä teemme muutaman kesäpäiväretken kauniiseen Vanhaan Porvooseen. Pakko nimittäin päästä Brunbergin suklaapuotiin herkkuostoksille, ihastelemaan markkinoilla suomalaisten taiteilijoiden tuotteita ja fiilistelemään kauniita taloja ja tavaroita. Porvoossa kaikki on vaan niin ylisöpöä ja nättiä, ruokakin maistuu ihan eriltä istuessa joen varrella terassilla ja aina jotakin pientä tarttuu matkaan pikku putiikeista. Välillä innostun kurkkimaan kauniiden puutalojen pihoille ja ikkunoihin, huokailen ihastuksistani ja jatkan haaveilua omasta talosta.

 

Ennen Vanhaan Porvooseen pääsyämme pysähdyimme kuitenkin Porvoon tehdasalueen muutamalla kirpputorilla. Valo nukkui, joten juoksin ihan pikaisesti läpi Lastenpuoti Puff:n ja Porvoon löytöpisteen, eikä siinä kerennyt valitettavasti mitään tarttua mukaan, joten sain hyvän syy lähteä joku sadepäivä uudestaan kiertämään kerralla kaikki läpi tyhjän takakontin kanssa. Kuka lähtee messiin?

Ruokapaikaksi on valikoitunut aina ennen kotiruoasta tunnettu ravintola Hanna-Maria, mutta tällä kertaa otimme riskin ja koklasimme jotain muuta. Päädyimme lounaalle Fryysarinrantaan, ja oli kyllä hyvä valinta. Maukas sapuska, iloinen palvelu ja plussaa iso terassi.

 

 

Omia suosikkejakin on muodostunut vuosien varrella ja oli todella iloinen yllätys kun muutama uusikin yritys oli putkahtanut vanhoille mestoille. Aina yhtä ihana Skafferi oli omalla tutulla paikallaan ja lelukauppa Riimikkossakin oli taas yhtä lumoavia leluja ja upea lasten postikortti valikoima. Oli meillä pieni tarkoituskin mennä Porvooseen ja Riimikkoon, sillä Valon 1-vuotis synttärit lähestyvät.. joten hyshys!

Brunbergin suklaat ja marmelaadit matkaeväinä oli hyvä körötellä takaisin kotiin ja suunnitella jo seuraavaa Porvoon reissua loppukesään. Vaikka onhan tuo lähellä ja helppo ajella ees sun taas ihan joku päivä muuten vaan, mutta harvoin vauvan kanssa tulee lähdettyä extempore ajeluille, mutta ei se poissuljettua ole sekään, sillä Valo kuitenkin on niin mukava reissukaveri, kohtelias ja kiltti.
Ja oli meillä huippuseuraakin, joten kiitoksia vaan ihana Robin ja perhe!

Valo: vaatteet ja pipo Mini Rodini, huppari RYB, converset, hattu PoP, peitto Villervalla

PääAsiaa

Dead Mamasin PääAsia saapui postilaatikostani söpöön silkkipaperiin käärittynä pari viikkoa sitten, mutta nyt vasta ehdin hehkuttamaan teille sen toimivuutta.
Puuvillainen suorakaiteen mallinen kaksinkertainen huivi johon on keskelle ommeltu rautalanka, miten nerokasta!
Noora ompeli toivedeni mukaan mustavalkopilkullisen pääAsian, mikä menee lähes kaikkien vaatteideni kanssa sopivasti yhteen. Heti pääsi kokeiluun ja kyllä, se oikeasti pysyy päässä ja tuntuu mukavalta!  Huivin päät saa oman maun mukaan sykertää solmuun, rusetille tai jättää vain hauskasti sojottamaan, ihan miten tykkää. Mulla on piikkisuorat ja superliukkaat hiukset, ja kaiken kukkuraksi takaraivoakaan ei ole koolla pilattu, joten usein kaikki huivit vaan valuvat pois päästäni ja kaikkia pitää avittaa ainakin sadalla pinnillä -tätä ei. On ollut kyllä ihan lemppari pääAsia ja havittelenkin jo toisen väristä samanmoista, koska facebookista löytyy paljon kivan värisiä kuoseja ja ihania värivaihtoehtoja.

PääAsia 19€.

Miiu: mekko h&m, pääAsia Dead Mamas

Vähän väriä ihoon.

Kävin tiistaina ottamassa väriä ihoon, eli muutaman tatskan lisää.

Ranskalais-suomalainen ystäväni Iris Lys tuli Lontoosta Helsinkiin visiitille ja pitkästä aikaa näimme tatuointien merkeissä. Iris on tehnyt kaikki muut kuvani, paitsi ensimmäisen jonka otin täytettyäni 18vuotta. Olemme tavanneet n.7 vuotta sitten kun Iris asui vielä Suomessa. Tutustuessamme kommunikoimme ranskaksi, mutta nyt kun hän osaa lähes täydellistä suomea ei minun ole enää pitkään aikaan tarvinnut sökertää ranskan kieltä. Iris oli viime kesänäkin Suomessa, mutta en päässyt tatskattavaksi raskaudestani johtuen ja sen jälkeenkin vielä imetys oli esteenä. Joten nyt oli taas hyvä hetki uuteen kuvaan ja sopivasti näin heinäkuussa on ilmatkin tatuointien kannalta hyvät, eli ei ole rantakelejä eikä auringonpaistetta joita juosta karkuun. Tällä kertaa otin Iriksen suunnitteleman ja piirtämän ruusun käteen, timantin sormeen sekä tekstin nimettömään. Ja toivonkin että talvella voimme jatkaa taas siitä mihin nyt jäätiin...

Merci Iris <3

Sen kummempia tarinoita ei tatuointieni takana ole, mutta muutamalla on merkityksensä.
Tykkään kauniista kuvista ja tummista väreistä.

Jos joku miettii, mitä Valo tuumii kuvista ihossa, niin ei hän kiinnitä niihin mitään erityistä huomiota. Vähän sormitatuointia yrittää joskus nipsasta, mutta muuten on "ei milläskään", välillä haluaa koskettaa kuvaa mutta that's it. Lähipiiristämme eli perheenjäseniltä ja ystäviltämme löytyy jos jonkinsortin tatuointeja, joten ne eivät ole uusia juttuja hänelle.