Vähän väriä ihoon.

Kävin tiistaina ottamassa väriä ihoon, eli muutaman tatskan lisää.

Ranskalais-suomalainen ystäväni Iris Lys tuli Lontoosta Helsinkiin visiitille ja pitkästä aikaa näimme tatuointien merkeissä. Iris on tehnyt kaikki muut kuvani, paitsi ensimmäisen jonka otin täytettyäni 18vuotta. Olemme tavanneet n.7 vuotta sitten kun Iris asui vielä Suomessa. Tutustuessamme kommunikoimme ranskaksi, mutta nyt kun hän osaa lähes täydellistä suomea ei minun ole enää pitkään aikaan tarvinnut sökertää ranskan kieltä. Iris oli viime kesänäkin Suomessa, mutta en päässyt tatskattavaksi raskaudestani johtuen ja sen jälkeenkin vielä imetys oli esteenä. Joten nyt oli taas hyvä hetki uuteen kuvaan ja sopivasti näin heinäkuussa on ilmatkin tatuointien kannalta hyvät, eli ei ole rantakelejä eikä auringonpaistetta joita juosta karkuun. Tällä kertaa otin Iriksen suunnitteleman ja piirtämän ruusun käteen, timantin sormeen sekä tekstin nimettömään. Ja toivonkin että talvella voimme jatkaa taas siitä mihin nyt jäätiin...

Merci Iris <3

Sen kummempia tarinoita ei tatuointieni takana ole, mutta muutamalla on merkityksensä.
Tykkään kauniista kuvista ja tummista väreistä.

Jos joku miettii, mitä Valo tuumii kuvista ihossa, niin ei hän kiinnitä niihin mitään erityistä huomiota. Vähän sormitatuointia yrittää joskus nipsasta, mutta muuten on "ei milläskään", välillä haluaa koskettaa kuvaa mutta that's it. Lähipiiristämme eli perheenjäseniltä ja ystäviltämme löytyy jos jonkinsortin tatuointeja, joten ne eivät ole uusia juttuja hänelle.