perjantai 6. syyskuuta 2013

perjantai...



Porvoon vanha kaupunki oli puoli viiden aikaan melko autio, liikkeet olivat juuri sulkeutumassa eikä ihmisiäkään oikein näkynyt kuin muutama hassu. Kävelimme hetken verran ja kurkistimme Riimikon ikkunan lisäksi maantasossa olevaan asuntoon, jossa muistan aina olleen kaunein lastenhuone ikinä, nyt se oli tyhjillään. Muutetaan sinne! Olen aina haaveillut asunnosta Porvoon vanhassa kaupungissa, mutta kuitenkin se tuntuu joka kerta kaukaiselta ajatukselta jos oikein alan miettimään sinne muuttoa. Rakastan vanhoja kaupunkeja ja tunnelmallisia pieniä katuja, mutta olisiko meidän perheestä asumaan poissa kaupungista jossa kaikki on niin lähellä, sukulaiset asuvat muutaman sadan metrin päässä, julkinen liikenne on sutjakkaa ja palvelut pelaavat?  Ei ehkä, ei ainakaan vielä. Muutoksia tänä syksynä on aivan tarpeeksi siinä että päivätyö ja päiväkoti tulivat kuvioihin. Ja onhan meillä taas remontoitukin, siitä lisää myöhemmin... Mutta saahan sitä aina haaveilla, eikö? Jos sitä sitten joskus, sitten vanhempana? 


3 kommenttia:

  1. Haaveilla pitää aina :)! Ja sitten on kiva huomata, että itsellä onkin jo aikalailla kaikki asiat, mistä on haaveillut <3.

    Ihana Valo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuli, oon tämmöinen ikuinen haaveilija vaikkakin omat asiat ovat oikein kohdillaan <3

      Poista
  2. Me asutaan todella lähellä Vanhaa kaupunkia. Oma puutalo olisi kyllä ihana joen rannalta. ;-)

    VastaaPoista

Kommentoi ihmeessä jotain!